Eläinkokeita tunnarin muodossa ja tokosälää

Liinan kanssa ollaan paljon nyt työstetty käännöksiä ja takapään käyttöä sillä seurauksella, että pitkä seuraaminen on alkanut levähtää pahemman kerran. Pitkällä tarkoitan tässä yli 5 askelta kestävää seuraamista... Ja jälleen, kun palkkaa ei näy eikä kuulu, Liina alkaa jätättämään, lakkaa yrittämästä. Äähhh. Luin juuri valionarvon jäljeltä saaneesta sakemannista, joka oli tehnyt ensimmäisen JK3-tuloksensa 2-vuotissynttäripäivänään. Me ei olla edes BH-kokeeseen valmiita, Liina täyttää tammikuussa 2 vuotta.

No, se, että on varaa murehtia tällaisia asioita, kertoo vain siitä, että elämä on oikeastaan aika hyvällä mallilla (kopkop). Jotta yritetään. Enkä minä aina kaikkein ahkerin kouluttaja ole ollut, myönnetään nyt sekin.

Terhille kun manasin seuraamisongelmaa, hän neuvoi tekemään ainoan järkevän asian tässä tilanteessa; antaa asian hautua. Maltoin antaa sen hautua pari päivää, kunnes eilen oli ihan pakko vähän treenata parkkipaikalla, kun käytiin Tikkakosken purtsilla lenkkeilemässä. Nopeatahtisia treenejä, ensin ajattelin "vietinnostatustreeniksi" noutoa lentävillä lelupalkoilla, siis vähän niin kuin hauskanpidon piikkiin. Vaan Liinaapa kiinnosti maan hajut enemmän kuin lelut tai noutokapulat. Jotta hyvin alkoi tämäkin treeni. Sulo sai tehdä välissä, ja tehtiin vielä uudemman kerran, ja lopetettiin onnistuneeseen (kriteerinä palautus laukalla). No, Liina lopetti haistelun ja laukkasi, jotta kai tämä nyt plussan puolelle meni, vaikka eihän se sellaista viettivoimaa kyllä esittänyt.

Niistä seuraamisista sitten; nyt ne meni paremmin. Liekö asiaan vaikuttanut se, että mies unohti ruokkia koirat aamulla, joten vahvisteen arvo (ruoka) oli kohdillaan. Tein muutaman pätkän ja lopetin siihen.

Sulo on tehnyt liikkeet oikein kivasti, mutta ääniongelma on ja pysyy. Ei sille kyllä oikein mitään ole tehtykään. Kaukot, noudot, seuraamiset, jäävät..., kaiken se on nyt osannut ja tehnyt innolla. Eikä ole jäänyt ihmettelemään hajuja tai sekoillut muuten.

Viikonloppuna olisi ollut taas hakutreenejä, mutta ne jää nyt väliin multa. Saapa nähdä ehditäänkö tai päästäänkö enää tämän vuoden puolella hakuilemaan. Toisaalta noiden treenit on siinä vaiheessa, että jos yhden onnistuneen harjoituksen pääsisi tekemään ennen talvitaukoa, olisi hyvä. Lumestakaan ei olisi liiemmälti haittaa, Suloa jos haukuttaisi ja Liinalle motivaatiotreeniä.

Myös esineitä ja jälkeä haluaisin ehtiä tekemään viikonloppuna ja ennen kaikkea ennen lumia. Jäljen osalta molemmilla olisi ajankohtaista tehdä janatreeniä; Sulolle pitäisi saada jotain järkeä siihen touhuun ja Liinalle ajatusta. Esineiden osalta Sulolle vielä palautusten vahvistelua ja täysimittaisen ruudun kokeilemista, Liinalle pari esineen vientiä sen nähden ehkä ja sitten voitaisiin tehdä samat ns sokkona. Ja ennen kuin tehdään isommilla ruuduilla, Liinalle pitäisi tehdä syvyyttä. Esinetreenissä ei onneksi vähäinen lumi vielä haittaa - ensi viikon ennusteiden mukaan sellaista voisi olla jo odotettavissa.

Tänään avustin Annaa liikkuroinnissa, ja tehtiin sitten eläinkokeita tunnarin muodossa Sulolle ja Liinalle. Samaista koetta yritin aiemminkin, mutta en voinut olla varma siitä, etteikö muissakin kapuloissa olisi ollut mun hajua, ja Liina niitä mulle nostelikin, eikä kokeen tulos ollut ihan toivotunlainen... Nyt oli varma tieto, että väärissä ei ainakaan mun hajua ollut. Anna levitteli kapuloita reilusti pihalle, ja minä vein oman sekaan. Ensin Liina nosti mulle pari muuta, mutta kun en reagoinut vääriin mitenkään, Liina otti nenän käyttöön, ja etsi oikean. Sama toistettiin vielä kahdesti, ja kyllä se piru vieköön tajusi :) Heh, yhdellä toistolla tunnari opetettu... No, ei ehkä ihan niinkään, mutta hyvä ajatus siitä ainakin on. Käpyjä Liina on etsinyt niin paljon, että "oma" on sille todennäköisesti hyvin syöpynyt mieleen. Ensin tosin Liina meinasi, että hänen pitää ilmaista kapula maahan menemällä, mutta toi se ne kyllä, kun kannustin. Tunnaria en kuitenkaan aio harjoitella ollenkaan omin päini, että voin olla varma siitä, ettei väärissä kapuloissa ole mun hajua ollenkaan.

Sulon tunnaritreeneissä oli vähintään astetta enemmän sähellystä, mutta kyllä Suloltakin alkoi se oikea löytymään, mutta selkeästi ei malttanut keskittyä kuten Liina.