lauantai 5. marraskuuta 2011

Haun haasteita, vol x

Tällä viikolla ollaan tehty koirien kanssa pikkutreenejä pihassa, käyty vähän juoksemassa, ja tänään hakuilemassa. Aika moni pk-harrastaja tuntuu olevan ihan hyvillään siitä, että lumentulo näyttää vähän venyvän - niin minäkin.

Liinan kanssa ollaan jatkettu takamuksenpyörittelyä pölkyn ympärillä sheippaillen. Eli etujalat pölkylle, takajalkojen liikkeestä naksu. Ensin autoin alkuun liikkumalla itse samalla ympäri. Sessiot on edennyt siten, että kun olen lopettanut liikkumisen, Liina muutaman kerran tarjoaa takajalkojen liikettä, mutta sitten ikään kuin unohtaa, mitä oli tekemässä, ja tarjoaa alas-ylös-hypähtelemistä, peruuttamista, muttei sitä pelkkää takajalkojen siirtelyä. Muutamassa sessiossa päästiin kuitenkin siihen, ettei mun tarvinnut itse liikkua, vaan Liinan takajalat liikkui mua kohti, ja palkan paikalla yritin vielä liikettä vahvistaa palkkaamalla aina vähän niin kuin liikkeen suuntaan ympyrän kehällä. On vaan niin liikuttavaa katsella, miten kovasti Liina miettii ja tarjoaa ja haluaa osata. Pari kertaa olen sitten täyskäännöksiä ja kohteiden kiertämistä tehnyt seuraamisessa Liinan kanssa, ja ikään kuin tuntuisi siltä, että näistä harjoituksista on ollut apua, ja Liina on käyttänyt takamustaan tehokkaammin näissä. Sen sijaan pitkä seuraaminen alkaa vähän leviämään vuorostaan, joten siihen kiinnitämme sitten seuraavaksi huomiota.

Sulon kanssa kaikkea pientä. Hammaskolot näyttää parantuneen oksti (kopkop), mutta vähän kipeän oloinen Sulo oli leikkauksen jälkeen, mikä nyt ei tietenkään mikään yllätys olekaan. On saanut kipulääkettä. Ollaan harjoiteltu jäävien erottelua, kaukoja, seuraamista ja luoksetuloja, sekä ketjutettu näitä. Vähän tuntuu Sulon kanssa tokoilusta puuttuvan sellainen punainen lanka ja kunnianhimo. Ja ai niin, haukutin minä sitä tuossa, ja samalla tein erottelua ääni-hiljaa.

Haukutusteema jatkui Sulolla haussa. Tämän päivän treeneissä aiheena oli ilmaisukestävyys, eli maalimiehet kohtuu helpoissa piiloissa, ja nyt tehtävänantona maalimiehillä katsoa hyvä haukkupätkä, kuitenkin siten, että haukkuja tulisi vähintään se n 20. Jos katkoja, niin kannustusta. Ensimmäinen maalimies oli vaikea, Sulo inisi ja turhautui ja haukkui aika huonosti. Minun kävely piilolle ja sen ympäri häiritsi Suloa, ja kun se ei maalimieheltä haukkumalta saanut omasta mielestään hyvässä ajassa palkkaa, se tuli haukkumaan mulle, mutta meni sitten vielä maalimiehelle kuitenkin, ja sai kuin saikin aikaan sieltä ne viitisen hyvää kumeaa haukkua mistä palkka. Seuraava parempi, mutta katkoja oli vielä. Tsekkaili taas minua. Kolmas taas vähän edellistä parempi, ja neljäs oikein hyvä, nyt Sulo ei kiinnittänyt mun suuntaan juurikaan huomiota, vaan haukkui katkotta ja hyvällä äänellä, josta maalimiehen vapautus palkalle.

Liinalle oli ajatus tehdä "perus"pistoharjoitus kahdella liikkuvalla maalimiehellä, syvissä piiloissa, yhteensä kuusi pistoa. Harjoitus osoittautui kuitenkin vähän hankalaksi, Liina ei irronnut syvälle, läähätteli eikä mun mielestä käyttänyt nenäänsä kovin hyvin, ja kun se sitten sen seitsemän piston jälkeen lopulta löysi maalimiehen, se oli jotenkin vain niin helpottunut löydöstä, ettei enää muistanut ottaa rullaa. Liina turvautui jäljestämiseen aika nopeasti, jos se ei heti saanut hajusta kiinni, mutta koska me oltiin viimeisten joukossa hakuradalla, harhajälkiä oli niin paljon, ettei niistä tainnut juuri olla apua - ja toisaalta hyvä niin. Kahdelle maalimiehelle jouduttiin käyttämään ääniapua, mutta onneksi se pari ukkoa onnistui löytämään itsekin ilman apuja. Näytöt meni hyvin. Tässä treenissä näkyi se, että jos Liina ei heti onnistu, sillä loppuu usko ja itsevarmuus aika nopeasti, eikä se välttämättä sisuunnu yrittämään kovemmin, vaan vähän niin kuin luovuttaa. Toisaalta se turvautuminen jäljestämiseen voi olla se Liinan keino yrittää kovemmin; se ei ehkä ole vain vielä hiffannut sitä, että juoksemalla (suu kiinni) eteenpäin maalimiehen löytää varmimmin. Mietin myös noita rullannosto-ongelmia sen kannalta, että en ole viime aikoina palkannut Liinaa rullan tuomisesta, vaan kiittänyt ja välittömästi kytkenyt, ja ollaan lähdetty näytölle, mutta en tiedä tarvitsisiko se tässä vaiheessa vielä ainakin aika ajoin sitä palkkaakin rullista. Seuraavaan treeniin suunniteltiin motivaatioharjoitusta, jossa alussa yksi piilossa olevan maalimiehen nosto, sitten loput haamuina ja yliheittoina. Termi oli minullekin uusi, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että ensinnä löytynyt maalimies tulee koiran kanssa puoleen väliin kohti keskilinjaa ja jää siihen koiran kanssa ohjaajan edetessä keskilinjalle saakka. Sitten otetaan maalimies toiselta puolelta haamuksi, josta kutsutaan koira ja lähetetään suoraan etsimään.

Haussa eivät siis totta tosiaan haasteet lopu kesken. Omalta osaltani treenit näyttävät kulkevan siten, että tulee parit ekstaattisen hyvin menneet hakutreenit, joiden jälkeen palaudutaan ihan pohjamutiin rypemään ja miettimään koulutuksen perusasioita. Toisaalta koko ajan ei mitenkään voi mennä hyvin, silloinhan ei tapahtuisi ollenkaan kehitystä. Tällaisissa treeneissä on hyvä bongata ne ongelmakohdat, ja keskittyä sitten tulevissa treeneissä yhden asian parantamiseen kerrallaan. Eikä Liinakaan kuitenkaan ole hakua treenannut kuin reilun vuoden ja osin vähän epäsäännöllisesti, joten eihän me millään muotoa valmiita voitaisi vielä olla. Eli seuraavaksi Liinalle vain itsevarmuuden ja maalimiesmotivaation kasvattamista, vauhtia lisää, pistoihin syvyyttä lisää. Ja Sulolla haukkuun varmuutta ja kestoa. Siinähän niitä onkin sitten!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti