sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Viikonlopputreenejä

Tänä viikonloppuna ollaan kerrankin treenailtu melko ahkerasti. Lauantaina kotipihalla tottissessiot ja su-iltana Doggien treenivuoro. Sulolla on jatkunut noutoteema ja kaukot, lisäksi tänään palauteltiin mieleen hyppyä. Liina on tehnyt seuraamista ja noutoa loppuasennon osalta, sekä rullantuonteja. Anni huomautti, että Sulo oli hyvävireisen oloinen. Positiivista näin päin, ja kyllä, se ei juurikaan häiriintynyt Elmo-pennun harjoitteluista tai lattian hajuista, vaan oli hyvin mukana pelissä. Ja Liina, pikkuneidillä oli vallan hyvä ote uuteen vaahtomuoviseen narupalloon, samoin asenne oli kunnossa. Ehkäpä asian eteen tehty työ alkaa kantaa hedelmää, ja ehkäpä Liinan itsevarmuus ja sitä myötä uskallus ja halu haastaa myös minua on kasvanut.

Seuraamisessa olen alkanut hankkiutua eroon käsiavusta, kuten uhkailin taannoin. Paikan kanssa on kyllä vielä tekemistä, se tuppaa seilaamaan ja palkatessa heittämään vinoksi, mutta liikkeessä menee suoraan, sitä suorempaan mitä nopeammin itse kävelen. Omaan käytökseen palkkaushetkellä pitää vaan kiinnittää huomiota; selkeä merkkaus palkkahetkelle ja palkkaus muuttamatta itse tahtia, jos tarkoitus on palkita eteenpäin kulkemista. Jari huomioi tahdin muuttuessa Liinan hidastavan etupäätään mutta jatkavan takaosan käyttöä entiseen tahtiin, mikä kertoo siitä, että takamusta Liina ei vielä kunnolla ilmeisesti hahmota. Olisi ehkä liikaa vaadittu harjoittelun tässä vaiheessa... Liina pitää pään hyvässä asennossa eikä kontakti katoile, ellei ole selviä häiriöitä edessä. Luullakseni jatkan vielä osittain apujen kanssa tiiviyttä hakeakseni, mutta edellytykset niistä eroon pääsemiseksi alkavat kuitenkin olla kasassa.

Nyt, kun luoksetuloasento alkaa olla kasassa, olen ottanut kapulan pidot edessä ohjelmaan tosissani. Tosin pito tässä tapauksessa ei tarkoita muuta kuin kapulan ottamista suuhun, kestoa en ole vielä lähtenyt lisäämään varsinaisesti. Homma ei ollut ihan niin helppoa miltä se aluksi vaikutti, sillä Liinalla hajoaa pakka viimeistään kahden vahvisteen jälkeen. Se siis ottaa kapulan kahdesti suuhun, saa palkat, ja lopettaa sen jälkeen hommat ja lähtee huitelemaan. Ilmeisesti tilanne on jollain asteella paineistava, mutta kriteeriksi otin yhteen edessäistumiseen kolme kapulanpitoa joka tapauksessa - sitähän on harjoiteltava, mikä vaikeaa on. Anni esitti palkan kasvattamista joka vahvisteella, ja tämä auttoi pääsemään kolmeen toistoon.

Rullantuonteja tein kolme toistoa kahdelle maalimiehelle, yksi kerrallaan, yhdistettynä näytölle menemiseen. Nämä meni ihan kivasti, jos ei huomioida ohjaajan omaa sekoilua alussa. Nyt vain Liinalla menee hieman rullanhakeminen ja näytölle meneminen iloisesti sekaisin, eli tsekkaa ensin mahdollisen ruokatarjoilun ennen kuin rupeaa katselemaan rullaa. Jarin neuvosta seuraavalla kerralla mukaan otetaan hihna näytölle, jotta saadaan hommaan tehtyä rutiinia ja eriteltyä näitä toisistaan.

Sulon kaukoissa alkaa vihdoin olla jonkinasteista toimivuutta. Lonkka-asentokin on hävinnyt, vaikka ohjaaja laiska onkin! Maahanmenossa takamuksenheilautus aiheuttaa hieman harmaita hiuksia, mutta onneksi se ei ole vallitseva maahanmenotapa, joten palkkaamaankin pääsen. Kun innostus kasvaa, tulee mukaan seisomisen tarjoaminen ja eteneminen, takapalkan kanssa eteneminen kuitenkin loppui. Päästiin tekemään koko sarja ja kaikki vaihdot läpi pariin kertaan, ja tällä haavaa olen hyvin tyytyväinen saavutettuun tasoon.

Noudon osalta treenattiin pelkkää kapulannostamista. Kaava menee siten, että ensin Sulo nostaa muutaman kerran tosi nätisti ns. täydellä otteella, mutta sitten se alkaa tarjoilemaan kapulan nostamista etuhampailla, jota jaksaa yrittää, vaikkei se palkkaa tuotakaan. Naksulla pyrin merkkaamaan tarkasti sen hetken, kun se nostaa kapulan hyvällä otteella, mutta nähtävästi joudutaan tätä vielä työstämään.

Este on ollut hautumassa vähän aikaa, ja taas tuli todiste hautumisen eduista, sillä Sulo teki hypyt oikein mainiosti eri kulmista esteen takaa, ei tullut yhden ainutta läpijuoksua. Etenemistä pidemmälle esteen taakse pyrittiin saamaan aikaan pallolla ja namikupilla. Pallon kanssa Sulo teki takaisinhypyn oma-aloitteisestikin, eli hyppynoudolle tehdyt pohjat ovat nähtävästi muistissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti