tiistai 13. joulukuuta 2011

Hakukoiran turhauma

Päivitystaukoa näemmä pukkaa. Hakumetsässä käytiin viikko sitten, itsenäisyyspäivän kunniaksi Aijan ja Astan kanssa. Lunta oli tullut vähän maanpeitteeksi. Ei tallattu aluetta etukäteen.

Tehtiin molemmille yliheittotreenit. Yliheittotreenissä ensimmäinen maalimies on normaalisti piilossa, loput pakenevina näköärsykkeinä. Mentiin siis vahvasti klassisella puolella ja hyödynnettiin fappejakin ;) Ilmaisut normaalisti. Treenin tarkoituksena oli hakea koiralle vauhtia, motivaatiota ja hyvää fiilistä. Saalisviettisille koirille, kuten Sulo ja Liina ovat, tämänkaltainen treeni osuu hyvään saumaan; jos saalis ei olisi vahva, hyöty voi olla kyseenalaisempi. Ensimmäinen ukko siis piilossa n. 30 metrissä. Sitä seuraavat näkösällä ja pakenivat, koira jäi aina löytyneen maalimiehen kanssa puoleenväliin etsintäaluetta ohjaajan edetessä keskilinjalle asti. Maalimies piti koiraa kunnes kutsuin sitä ja lähetin suoraan pakenevalle maalimiehelle.

Sulon kanssa taidettiin nähdä jopa jotain saalisturhaumaan viittaavaa. Ensimmäinen löytyi hyvin, mutta haukun aloittaminen oli hankalaa, ja Aija joutui kannustamaan Suloa ennen kuin haukku irtosi. Olin ohjeistanut palkkaamaan Sulon hyvästä haukusta, riippumatta haukkujen määrästä. Sulo turhautui maalimiehen kanssa odottamaan jäämmisestä ihan tosissaan, ja ilmensi tätä huutamalla aijaijaijai-huutoaan. Yhden pakenevan ukon perässä juostessaan siltä irtosi jopa saalishaukku tai -älähdys, jota se pitää tyypillisesti juostessaan toisten koirien perässä, joita se ei saa kiinni. Haukkukin irtosi sitten jo paljon paremmin, ja oli viimeisillä jo hyväsykkeistä ja matalaa. Todettiin, että fiiliksen nostatus nimenomaan tuon saalisturhauman (joku suojeluharrastaja voi minut tästä termistä lytätä, en tiedä käytänkö sitä lähimainkaan oikein) toimi Sulolle erinomaisesti. Sulolla on ylipäänsä kova motivaatio maalimiesten etsimiseen, mutta haukun aloitus ja jatkaminen sillä välillä takeltelee. Tuota turhaumaa voisi tässä ilmaisussa enemmänkin hyödyntää, pitää nyt miettiä vain, että miten.

Liinan treeni oli samanlainen. Nyt oli Liinan fiilis ukkojen etsimiseen jo paljon parempi kuin edellisellä kerralla. Ensimmäinen oli kuusikossa etukulmassa, ja  löytyi helposti, Liina oli tosin tarkistanut, olisiko ollut ilmaista ruokatarjoilua, ennen kuin otti rullan. Hyvin lähti pakenevien perään, eikä rullien nousemisessa ollut mitään ongelmia, tai näytöille menemisessä. Oikein hyvä mieli jäi Liinan treenistä. Sille pitäisi vain rakentaa laatikkomaiset pistot, meinaan se tekee nyt just sitä mistä mua on varoiteltu, että se tekee tikkusuoran piston, ja jos oon edennyt, palaa keskilinjaa myöten tuomaan rullaa. Tämä jäänee kuitenkin ensi kauden huoleksi.

Molemmille vielä esinetreeni loppuun. Nyt vein Liinalle valmiiksi esineen. Kävelin n. 15 x 5 m alueen, ja jätin esineen aika lähelle eturajaa. Liinalla oli kova työ paikantaa se, se haisteli välillä ihan vieressäkin, mutta jostain syystä ei bongannut esinettä. Nousi se lopulta, mutta kumma juttu, että Liina sen tuolleen ignoorasi. Hyvää oli kuitenkin se, että Liina irtosi hyvin etsimään. Sulolle laajensin etsintäaluetta jonkin verran, mutta laitoin esineen samaan kohtaan. Sulo eteni taas ensin syvälle ja tuli takaisin, lähetin uudelleen vähän lähempää sitten, jolloin se bongasi ja nosti hyvin. Aavistuksen hankalahkot maastot ja hankalahkot esineet on tässä vaiheessa harjoittelua Sulolle pelkästään hyvä juttu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti