sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Uusia haasteita

Joku joskus sanoi, että haku on sellainen laji, että kun saat yhden ongelman korjattua, uusi on jo tekemässä tuloaan. No, ehkä meidän tapauksessa ei ole niinkään kyse siitä, vaan koirat eivät ehkä vaan ole ihan tarpeeksi osaavia vielä... ;) Eli treenit lauantaina, ja vähän vaikeutetut suhteessa edellisiin. Sulo pääsi tällä kertaa tekemään ensin. Neljä ukkoa valmiina piiloissa 40-50 metrissä. Ensimmäiset etukulmissa, kolmas radan keskivaiheilla ja neljäs takakulmassa. Ekaan etukulmaan lähti aivan vinoon, vähän niin kuin keskilinjan suuntaisesti etenemään. (Moni koira otti itse asiassa saman suunnan, katsoinkin, että siellä oli kanto, joka kyllä kaukaa katsottuna näytti vähän kyykyssä olevalta ihmiseltä - eli ei enää näkyvillä olevia ukkoja meille ainakaan!) Kutsuin pois, otin muutaman askeleen metsän suuntaan, ja lähetin uudestaan. Taas Suloa veti sama suunta, mutta sai kuitenkin maalimiehestä hajun, ja suuntasi piilolle. Epäröi himppasen ilmaisun aloittamista, mutta haukkui sitten kuitenkin. Haukku oli vähän epävarmaa, kimeää ja katkonaista. Otin Sulon hallintaan ja siitä vapautus palkalle. Tämä olikin ensimmäinen hallintaan otto meille, Sulo oli vähän "mikä juttu tämä oikein on", mutta otti perusasennon, joskin jatkoi haukkumista.

Nyt jo vähän muisti pätkii missä järjestyksessä tein seuraavat ukot, mutta joka tapauksessa toisella otin myös hallintaan, ja kaksi viimeistä vapautin palkalle. Eli nyt juoksen suoraan maalimiehelle heti, kun Sulo aloittaa ilmaisun, ja minun kehu on sitten merkki maalimiehelle palkata Sulo. Sulo tarkkailee minun käytöstä, että olenko tulossa - vähän siinä on sellaista meininkiä, että se hakee minusta tukea. Sen tämä tekee, että ilmaisussa on vähän katkoja. Kolmelle seuraavalle maalimiehelle ilmaisu oli selvästi varmempi kuin ensimmäiselle. Mukana oli myös yksi Sulolle uusi maalimies, jonka se ilmaisi ihan hyvin, mistä olen oikein iloinen. Kolmas maalimies oli vähän eri paikassa kuin kuvittelin, mutta Sulo löysi hienosti. Ohjaajan onkin syytä ottaa opiksi, että jos ei ole ihan varma ukkojen sijainnista, niin pistottaa sitten siten, ettei niitä ainakaan jää matkalle! Sulon treenistä ensimmäinen asia, joka vaatinee nyt korjaamista, lienee suorat pistot. Eli seuraavassa treenissä lieneekin sitten ohjelmassa kaistaleet, ja enintään kaksi maalimiestä (eri puolilla) piiloissa kerrallaan. Näitä meille taisi jo viime vuonna Jari markkinoida.

Liinan treeni oli selvästi edelliskertaa vaikeampi niinikään. Nyt sillä oli neljä ukkoa valmiina ja ihan oikeissa piiloissa ja suurin osa vielä siellä 40-50 metrin syvyydessä. Ensimmäinen meinasi olla ongelmallinen, sillä Liina lähti etenemään aivan samoin kuin Sulo keskilinjan suuntaisesti, ja jouduin lähettämään sen pari kertaa uudelleen ennen kuin sai hajusta kiinni. Ensimmäisellä yrittämällä kävi kuitenkin vain tervehtimässä maalimiehen, ja tuli pois ilman rullaa. Lähetin uudestaan. Lähti vauhdilla, ja tällä kertaa toi rullan. Kiinni ja näytölle. Toiselta ukolta toi rullan tosi hienosti, paitsi että tiputti sen pari metriä ennen, kun korvaansa kutitti. En uskaltanut ruveta kuitenkaan nipottamaan, ja lähettää uudestaan, kun oli niin hyvin nostanut rullan ensimmäisen ukon vaikeuksien jälkeen. Kolmas oli vaikea, Liina ei meinannut uskoa, että siellä on mitään. Liina löysi maasta yhden pudonneen irtorullan, ja toi sen mulle, eikä yhtään hoksannut, että ukkokin sieltä pitäisi vielä etsiä... Pyysin maalimiestä näyttäytymään. Nyt Liina lähti, mutta jäi muutaman metrin päähän sen näköisenä, että "tämä on ihan järkyttävän epäilyttävää!" Kun tajusi, että ukko onkin Terhi, oli onnellisuudessaan aivan unohtanut ilmaisun. Uusintalähetyksellä otti rullan hienosti. Neljäs ukko meni hyvin. Näytöille lähti kaikille vauhdilla. Kaistaleet siis käyttöön Liinallekin, rullatakelteluihin uskon parhaiten tepsivän toistojen.

Anni tuli vielä kaveriksi esineruututreeniin. Tallattiin 10x50 ruutu. Sulolle kaksi esinettä, hanska vasempaan reunaan 10 m etäisyydelle etulinjasta, ensimmäisen esineen takarajan tuntumassa Anni kävi näyttämässä; tämä oli vaikeampi muoviläpyskä. Sulo irtosi vauhdilla ja innolla, pyöri ja pyöri ja oli etsivinään, muttei nostanut. Meni kuitenkin sen yli. Kun viimein nosti, lähti tuomaan, mutta tiputti muutama metri ennen minua. Lähetin hakemaan uudestaan, ja sama juttu - pyöri ja pyöri, meni ylikin, muttei nostanut. Viimein kuitenkin toi, tästä palkka. Hanska nousi ongelmitta. Tehtiin muoviläpyskällä uusi näyttö, ja nyt tuli mulle asti.

Liina teki kaksi pistoa myös, samoin kuin Sulolla, sillä erotuksella vain, että molemmat esineet oli hanskoja. Palautukset oli hienoja, suoria ja vauhdikkaita. Ekalle, kaueampana olevalle esineelle Liina jäljesti Annin jäljen. Mutta eiköhän tästä hyvä tule!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti