torstai 27. lokakuuta 2011

Vielä on maastokautta jäljellä

Koirat on ollut ehkä puolisentoista viikkoa vähän vähemmällä treenillä, ja sen kyllä huomaa. Virtaa on hirveästi, mutta toisaalta ruoka ei maistu niin hyvin kuin normaalisti. Eilen tallasin jäljet lähimetsään töistä tullessani, tunnin ehtivät vanhenemaan. Just ja just ehdittiin ajamaan ne ennen pimeän tuloa.

Liinan jälki oli noin 500 askelta, keppejä 2, ensimmäinen n. 400 askeleen jälkeen ja loppukeppi. Alussa muutaman metrin jana, jolta jälki lähti oikealle. Liinalla oli hirmuisesti vauhtia! Se ei malttanut jäljestää tarkasti ja tarkisteli paljon, välillä meinasi ajautua ihan vikaankin. En kuitenkaan ottanut sen työskentelyyn sen kummemmin kantaa, vaan annoin sen jäljestää kuten halusi. Bongasi ekan kepin, mutta sillä oli yhä siinä vaiheessa vielä niin kiire, ettei se olisi meinannut alttaa paikantaa keppiä. Se oli jo lähdössä eteenpäin, mutta kun minä en tullut perässä, se tuli "kysymään" multa, mitä tehdään, ja pyysin sitä näyttämään, jolloin keppi löytyikin. Seuraavan paikantamisessa ei ollut ongelmia.

Liinalle pitää varmaan seuraava jälki tehdä huomattavasti vaikeammaksi, jotta se joutuu todella tekemään töitä jäljellä pysyäkseen, oli taas liian helppoa tämä sille. Ja jälki voisi olla vielä reilusti pidempi. Liinalle on kyllä tullut aimo annos intoa jäljenajoon; ainahan Liina on tykännyt jäljestämisestä, nyt se tykkääminen on alkanut näkyä vauhdissa.

Sulolle jana neljässäkympissä oikealle. Kolme keppiä, eka n. 100 metrissä, seuraava 300-400 metrin kohdalla ja vika keppi n. 600 askeleen kohdalla. Menin jonkun verran traktoriuria pitkin ja poikin, ne ei Sulon jäljestykseen vaikuttanut. Kepit nousi hienosti eikä jäljestyksessä muutoin ollut mitään huomautettavaa, mutta janalla oli taas aikamoista sähellystä. Sulo juoksi juoksemisen ilosta, jäljesti takajälkeä, juoksenteli vähän lisää... Tähän pitää keksiä jotain. Seuraava jana on ainakin lyhyt, jotta nämä kunniakierrokset vähän vähentyisi.

Esineitä ollaan tehty pari kertaa. Liinan treenit on siinä vaiheessa, että se suoriutuu hienosti, kun jätän sen odottamaan ja katsomaan, kun vien esineen 10-15 metriin. Nyt vein esineen valmiiksi, ja toin Liinan sitten etsimään. Liina irtosi hyvin, muttei malttanut etsiä, vaan rupesi tarjoamaan mulle keppejä, kun esinettä ei heti löytynyt. Jouduin lähettämään lähempää, ennen kuin esine ousi. Sulolle olen tehnyt myös helppoja esineennostoharjoituksia, jotta palautuksista tulisi vain paljon toistoja, eikä Sulo pääsisi toteuttamaan itseään juoksentelemalla ja muka etsimällä.

Liinan kanssa on katsottu seuraamista. Pitkässä seuraamisessa se poikittaa pirusti, ja asento elää muutenkin. Lyhyemmällä pätkällä se pitää asennon paremmin, ja on alkanut käyttää takamustaankin. Vielä tässä on harjoiteltavaa, mutta edistyttykin on. Ja luoksetulossa muuten on nyt vauhtia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti